Lähde: www.industrial-lasers.com
Laservienti ja valtion tuki kasvavat edelleen
Koray Eken
Monipuolinen talous, läheisyys Eurooppaan, Lähi-itään ja Keski-Aasiaan, integroituminen ulkomaisiin markkinoihin, EU-jäsenyyden tuoma ulkoinen ankkuri, vankka taloudenhoito ja rakenneuudistukset ovat Turkin pitkän aikavälin näkymien ajureita. Vuoden 2001 kriisin jälkeen maalla on ollut yksi maailman menestyksekkäimmistä kasvuluvuista. Talous kasvoi 27 peräkkäisenä vuosineljänneksenä vuosina 2002–2008 tuottavuuden kasvun ansiosta, ja siitä on tullut maailman 17. suurin talous.
Koneteollisuus, joka on ratkaisevan tärkeä kaikkien maiden teollistumiselle, on ollut Turkin teollistumisprosessin liikkeellepaneva voima. Nopea kasvu on perustunut korkean jalostusarvon tuotteisiin ja muiden alojen panokseen. Tämän seurauksena koneteollisuus on menestynyt paremmin kuin muut teollisuudenalat, ja viennin määrä on jatkuvasti ollut Turkin teollisuuden viennin keskiarvoa suurempi. Tuotettujen koneiden arvolla mitattuna Turkki on kuudenneksi paras Euroopassa.
Turkin koneteollisuus on kasvanut lähes 20 prosentin vuosivauhdilla vuodesta 1990 lähtien. Koneiden tuotanto alkoi muodostaa yhä suuremman osan maan viennistä ja vuonna 2011 sen arvo ylitti 11,5 miljardia dollaria (8,57 %) kokonaisviennistä (134,9 miljardia dollaria), mikä oli 22,8 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna.
Maan 100-vuotisjuhlavuonna vuonna 2023 koneteollisuudelle asetettiin kunnianhimoinen vientitavoite saavuttaa 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vienti ja 2,3 prosentin osuus maailmanmarkkinoista. Turkin koneteollisuuden ennustettiin kasvavan 17,8 prosenttiin vuotuiseen kasvuvauhtiin (CAGR) vuoteen 2023 mennessä, kun taas alan osuuden Turkin viennistä odotettiin olevan vähintään 18 prosenttia.
pk-yritykset
Turkin koneteollisuuden kasvua tukevat erittäin kilpailukykyiset ja sopeutumiskykyiset pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), jotka muodostavat suurimman osan teollisesta tuotannosta. Turkin pk-yritykset tarjoavat nuoren, dynaamisen ja hyvin koulutetun työvoiman yhdistettynä ammattimaiseen työpaikka-asenteeseen. Pk-yritysten taloudellisten tarpeiden täyttämiseksi tarjotaan joitakin kannustimia, kuten tullivapautus, arvonlisäverovapautus maahantuoduille ja kotimaassa ostetuille koneille ja laitteille, budjetista myönnettävä luotto ja luottotakuutuki. Samoin Pienten ja keskisuurten yritysten kehitysjärjestö (KOSGEB) tukee merkittävästi pk-yritysten toimintaa erilaisilla tukivälineillä rahoituksen, tutkimuksen ja kehityksen, yhteisten tilojen, markkinatutkimuksen, investointikohteiden, markkinoinnin, viennin ja koulutuksen aloilla. Vuonna 2011 KOSGEB käytti tähän tukeen 208,3 miljoonaa dollaria.
Koneteollisuuden osuuden kasvun seurauksena korkean teknologian teollisuuden viennistä on johtanut siihen, että tutkimus- ja kehitysmenot ovat viime aikoina alkaneet nousta. Vuonna 2010 tutkimus- ja kehitysmenot olivat yhteensä 6,5 miljardia dollaria, mikä oli 0,84 % BKT:stä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämiseksi ja edistämiseksi valtion instituutiot tarjoavat monia kannustimia tutkimukselle ja kehitykselle.
Industrial Laser Solutions on seurannut Länsi-Aasian alueen ja erityisesti Turkin merkitystä yhä tärkeämpänä lasermarkkinana. Esimerkiksi IPG Photonics on avannut uuden toimiston Istanbuliin, Turkkiin, tarjotakseen paikallista tukea ja huoltoa yhtiön kuitulasereille Turkissa ja lähialueilla. Tämä osoittaa IPG:n sitoutumisen alueeseen, minkä ansiosta yhtiö voi tarjota nopeaa ja suoraa teknistä tukea lukuisille laserleikkauslaitteiden valmistajille Turkissa, jotka käyttävät heidän tehokkaita kuitulasereitaan.
Laserkäsittelyn historia Turkissa
Lasertyöstön historia Turkissa alkoi leikkaussovelluksista 1990-luvulla, kun maahantuotuja leikkauskoneita, erityisesti eurooppalaisten konevalmistajien tuotteita, asennettiin auto- ja puolustusteollisuuden yrityksiin. Nykyään laserit leikkauskäyttöön ovat edelleen yleisiä. Vuoteen 2010 asti CO2-laserit olivat hallitsevia kilowattitason työkaluja sekä ohuiden että paksujen metallien 2D-leikkaukseen. Sitten kuitulaserit tulivat vahvasti suosituiksi.
Trumpf ja Rofin-Sinar ovat CO2-lasereiden johtavia toimittajia, kun taas IPG hallitsee kuitulasereita, erityisesti merkintä- ja kilowattilasereissa. Myös muut suuret toimittajat, kuten SPI Lasers ja Rofin-Sinar, tarjoavat kuitulasereita.
Monet yritykset integroivat laserjärjestelmiä käyttämällä edellä mainittuja alijärjestelmiä. Jotkut niistä vievät integroimiaan tuotteita myös Yhdysvaltoihin, Intiaan, Saksaan, Venäjälle ja Brasiliaan. Durmazlarilla (Bursa, Turkki – http://tr.durmazlar.com.tr), Ermaksanilla (Bursa – www.ermaksan.com.tr), Nukonilla (Bursa – www.nukon.com.tr), Servenomilla (Kayseri – www.servonom.com.tr), Coskunözilla (Bursa – www.coskunoz.com.tr) ja Ajanilla (Izmir – www.ajamcnc.com) on suurin osuus Turkin laserliikevaihdosta, ja Durmazlar on Turkin suurin laserleikkauskoneiden integraattori. CO2-laserleikkauskoneista aloittanut Durmazlar on tuottanut kilowattikuitulaserleikkauskoneita viime vuosina. Tämä yritys tuottaa nyt yli 40 leikkauskonetta kuukaudessa, joista 10 on nyt kilowattikuitulaseryksiköitä. Nykyään 50 000 Durma-konetta lisäävät tehokkuutta eri teollisuudenaloilla maailmanlaajuisesti.
Ermaksan on toinen johtava konepajayritys, joka valmistaa vuosittain yli 3000 konetta, joista suurin osa on integroitu CO2-lasereilla. He tarjoavat nyt myös kilowattitehoisia kuitulaserkoneita.
Nukon otti käyttöön kuitulasereita ja vei ensimmäisen neljästä valmistetusta koneesta ulkomaille. Yritys tekee kolmen miljoonan euron investoinnin lyhentääkseen nykyistä tuotantoprosessia 60 päivästä 15 päivään.
Servenom perustettiin vuonna 2007, ja se aloitti tuotantonsa CNC-laserleikkauksella ja -merkinnällä sekä CNC-plasmametallintyöstökoneiden tuotannolla. Sen tavoitteena on olla yksi maailman halutuimmista tuotemerkeistä alallaan. Coskunöz aloitti toimintansa Turkin teollisuusteollisuuden rinnalla vuonna 1950 200 miljoonan euron liikevaihdollaan ja on nyt yksi johtavista teollisuuskonserneista. Ajan perustettiin vuonna 1973, ja viime vuosina se on keskittynyt ohutlevyn leikkaukseen ja muovaukseen.
Vuonna 2005 Turkin laservienti oli yhteensä 480 000 dollaria (23 laseria), kun taas laserien tuonti oli 45,2 miljoonaa dollaria (740 laseria). Nämä hinnat nousivat vähitellen joka vuosi paitsi vuonna 2009, jolloin maailmanlaajuisen taloustaantuman vaikutukset iskivät, ja tuontihinnat laskivat 46,9 miljoonaan dollariin vuoden 2008 81,6 miljoonasta dollarista. Hinnat kattivat lähes kaikki tappionsa vuoden 2010 loppuun mennessä.
Vientimääriin taantuma ei kuitenkaan vaikuttanut, ja ne nousivat kyseisenä vuonna 7,6 miljoonasta dollarista 17,7 miljoonaan dollariin. Vuonna 2011 Turkin laserviennin kokonaismäärä oli noin 27,8 miljoonaa dollaria (126 laseria). Vientimääriin verrattuna laserien tuonti oli suurempaa, yhteensä 104,3 miljoonaa dollaria (1 630 laseria). Tuonti- ja vientimäärien uskotaan kuitenkin olevan suurempia lasereilla, joita tuodaan tai viedään osana järjestelmiä, joilla on erilaiset, joskus jopa väärät, HS-koodit (kansainvälinen tuotteiden koodausstandardi).
Tärkeät toimialat
Turkki on ottanut merkittäviä edistysaskeleita puolustusteollisuudessa viimeisten 20 vuoden aikana. Koska Turkki oli aiemmin ulkomaista riippuvainen maa, se kehittää ja tuottaa nykyään kotimaisia tuotteitaan kansallisten mahdollisuuksien kautta. Puolustusteollisuuden alivaltiosihteeristön esittelemässä strategisessa suunnitelmassa vuosille 2012–2016 tavoitteena on saavuttaa 2 miljardin Yhdysvaltain dollarin puolustusvienti. Näin ollen puolustusyrityksille on suuri kysyntä laserteknologian hyödyntämiselle kehityksessä ja tuotannossa.
Turkin teollisuusstrategiaraportin, joka kattoi ajanjakson 2011–2014, mukaan maan yleiseksi strategiseksi tavoitteeksi määriteltiin "Turkin teollisuuden kilpailukyvyn ja tehokkuuden lisääminen sekä muutoksen nopeuttaminen teollisuusrakenteeksi, jolla on suurempi osuus maailman viennistä, jossa tuotetaan pääasiassa korkean lisäarvon omaavia korkean teknologian tuotteita, jossa on pätevää työvoimaa ja joka samalla on herkkä ympäristölle ja yhteiskunnalle". Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yksi strategisista perustavoitteista on "keski- ja korkean teknologian alojen painoarvon lisääminen tuotannossa ja viennissä". Energia, elintarviketeollisuus, autoteollisuus, tieto- ja viestintäteknologiat, "laser- ja optiset järjestelmät" sekä koneiden tuotantoteknologiat määritellään ensisijaisiksi alueiksi, joihin tähän tavoitteeseen keskitytään.
Tieteen ja teknologian korkein neuvosto (SCST) on korkein tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan (STI) alan päätöksentekoelin, jota johtaa pääministeri, jolla on päätösvalta kansallisessa TTI-politiikassa. SCST:n 23. kokouksessa vuonna 2011 korostettiin, että korkean lisäarvon aloja, jotka parantavat taloudellista hyvinvointia, tarjoavat teknologian kehittämistä ja lisäävät kilpailukykyä jatkuvan tutkimus- ja kehitystyön ohella, on pidettävä tärkeinä aloina, jotka lisäävät kilpailukykyä ja takaavat Turkin kestävän kehityksen. Optiikkasektoria pidetään yhtenä näistä vahvoista aloista.
Vaikka laserteollisuuden tilanne on parantunut nopeasti leikkaussektorin ja puolustusteollisuuden kuitulasereita kohtaan tunnetun kiinnostuksen ansiosta, Turkilla ei ollut lasertuotantoa, vaan kaikki lasermoduulit tuotiin ulkomailta. Jopa ilman puolustusteollisuuden tietoja lasereiden tuonti oli noin 100 miljoonaa dollaria. Näin ollen optinen ja laserteknologia julistettiin strategiseksi teknologia-alueeksi, jota hallitus tukee. Esimerkiksi FiberLAST (Ankara - www.fiberlast.com.tr) perustettiin vuonna 2007 hallituksen tuella ensimmäisenä teollisuusyrityksenä, joka osallistui tutkimus- ja kehitystoimintaan kuitulaserien alalla. Yritys suunnittelee, kehittää ja valmistaa kuitulasereita Turkissa (katso sivupalkki "Turkin kuitulaserien edelläkävijä").
Kuten tästä raportista käy ilmi, Turkista on tullut elinvoimainen markkina-alue teollisuuslaserjärjestelmille, ja maa on myös kehittänyt laajenevan järjestelmätoimittajien pohjan, joka on etenemässä monilla kansainvälisillä markkinoilla. Kotimainen lasertoiminta on alkanut, ja se alkaa tyydyttää järjestelmäintegraattoreiden tarpeita. ✺
Turkin kuitulaserin pioneeri
FiberLAST (Ankara) oli Turkin ensimmäinen kuitulasereiden tutkimus- ja kehitystoimintaan osallistunut teollisuusyritys. Se perustettiin vuonna 2007 suunnittelemaan, kehittämään ja valmistamaan kuitulasereita Turkissa. Yliopistopohjaisten yhteistyökumppaneiden tuella FiberLASTin tutkimus- ja kehitystiimi on kehittänyt omia patentoituja kuitulasereitaan. Yritys kehittää ja tuottaa kuitulasereita yhteistyössä Bilkentin yliopiston ja Lähi-idän teknillisen yliopiston (METU) kanssa. Vaikka pääpaino on teollisuusjärjestelmissä, yritys voi kehittää myös kuitulaserjärjestelmiä erityisiin asiakastarpeisiin sekä akateemisiin ja tieteellisiin sovelluksiin. FiberLAST on tähän mennessä saanut huomattavaa valtion tutkimus- ja kehitysrahoitusta solmittuaan tutkimussopimuksia KOSGEB:n (pienten ja keskisuurten yrittäjien tukemiseen tarkoitettu valtion organisaatio) ja TUBITAKin (Turkin tieteellisen ja teknologisen tutkimusneuvoston) kanssa. FiberLAST pystyy seuraamaan akateemisia edistysaskeleita ja soveltamaan niitä tuotteisiinsa sekä kehittämään patentoituja ja innovatiivisia tuotteita maailmanlaajuisesti. Näiden lähestymistapojen ansiosta sen kehittämä kuitulaserteknologia on jo markkinoilla merkintäsovelluksissa.
