Lähde: www.industrial-lasers.com
Laservienti ja valtion tuki kasvavat edelleen
Koray Eken
Monipuolinen talous, läheisyys Eurooppaan, Lähi-itään ja Keski-Aasiaan, integroituminen ulkomaisiin markkinoihin, EU-jäsenyyden tuoma ulkoinen ankkuri, vankka talouden hallinta ja rakenneuudistukset ovat Turkin pitkän aikavälin näkymien ajureita. Vuoden 2001 kriisin jälkeen maan talouskasvu on ollut yksi maailman menestyksekkäimmistä. Talous kasvoi 27 peräkkäisen vuosineljänneksen ajan vuosina 2002–2008 tuottavuuden kasvun ansiosta, ja siitä on tullut maailman 17. suurin talous.
Koneteollisuus, joka on ratkaisevan tärkeää kaikkien maiden teollistumiselle, on ollut Turkin teollistumisprosessin liikkeellepaneva voima. Nopea kasvu on perustunut korkean jalostusarvon tuotteisiin ja muiden alojen panokseen. Tämän seurauksena koneteollisuus on menestynyt paremmin kuin muut teollisuudenalat, ja viennin määrä on jatkuvasti ollut Turkin teollisuuden viennin keskiarvoa suurempi. Tuotettujen koneiden arvon suhteen Turkki on kuudenneksi suurin Euroopassa.
Turkin koneteollisuus on kasvanut lähes 20 prosentin vuosivauhdilla vuodesta 1990 lähtien. Koneiden tuotanto alkoi ottaa yhä suuremman osan maan viennistä ja vuonna 2011 se ylitti 11,5 miljardia dollaria (8,57 %) kokonaisviennistä (134,9 miljardia dollaria), mikä oli 22,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
Maan 100-vuotisjuhlavuonna vuonna 2023 koneteollisuudelle annettiin kunnianhimoinen vientitavoite saavuttaa 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vienti ja 2,3 prosentin osuus maailmanmarkkinoista. Turkin koneteollisuuden ennustettiin kasvavan 17,8 prosenttia vuoteen 2023 mennessä, kun alan osuuden Turkin viennistä odotettiin olevan vähintään 18 prosenttia.
pk-yritykset
Turkin koneteollisuuden kasvua tukevat erittäin kilpailukykyiset ja sopeutumiskykyiset pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), jotka muodostavat suurimman osan teollisuustuotannosta. Turkkilaiset pk-yritykset tarjoavat nuoren, dynaamisen ja hyvin koulutetun työvoiman yhdistettynä ammattimaiseen työpaikka-asenteeseen. Pk-yritysten taloudellisten tarpeiden tyydyttämiseksi myönnetään joitakin kannustimia, kuten tullivapautus, arvonlisäverovapautus maahantuoduille ja kotimaassa ostetuille koneille ja laitteille, budjetista myönnettävä luotto ja luottotakuutuki. Samoin Pienten ja keskisuurten teollisuuden kehitysjärjestö (KOSGEB) antaa merkittävän panoksen pk-yritysten vahvistamiseen erilaisilla rahoitusvälineillä, kuten&D, yhteiset tilat, markkinatutkimus, sijoituspaikat, markkinointi, vienti ja koulutus. Vuonna 2011 KOSGEB käytti tähän tukeen 208,3 miljoonaa dollaria.
Koneteollisuuden osuuden kasvun seurauksena korkean teknologian sisältävien teollisten tuotteiden viennistä, R&D-menot ovat viime aikoina alkaneet nousta. Vuonna 2010 R.&D-menot olivat yhteensä 6,5 miljardia dollaria, mikä oli 0,84% BKT:stä. R:n lisäämiseksi ja kannustamiseksi&D-toimintaa, valtion instituutiot tarjoavat monia kannustimia R:lle&D.
Industrial Laser Solutions on seurannut Länsi-Aasian alueen ja erityisesti Turkin merkitystä yhä tärkeämpänä lasermarkkinana. Esimerkkinä IPG Photonics on avannut uuden toimiston Istanbuliin, Turkkiin, tarjotakseen paikallista tukea ja huoltoa yrityksen kuitulasereille Turkissa ja lähialueilla. Tämä osoittaa IPG:n sitoutumisen alueelle, minkä ansiosta yritys voi tarjota nopeaa ja suoraa teknistä tukea lukuisille laserleikkauslaitteiden valmistajille Turkissa, jotka käyttävät heidän tehokkaita kuitulasereitaan.
Laserkäsittelyn historia Turkissa
Lasertyöstön historia Turkissa alkoi leikkaussovelluksista 1990-luvulla, kun maahantuotuja leikkauskoneita, erityisesti eurooppalaisten konevalmistajien tuotteita, asennettiin auto- ja puolustusteollisuuden yrityksiin. Nykyään laserit leikkaamiseen ovat edelleen yleisiä. Vuoteen 2010 asti CO2-laserit olivat hallitsevia kilowattitason työkaluja sekä ohuiden että paksujen metallien 2D-leikkaukseen. Sitten kuitulaserit tulivat voimakkaasti käyttöön.
Trumpf ja Rofin-Sinar ovat CO2-lasereiden johtavia toimittajia, kun taas IPG hallitsee kuitulasereita, erityisesti merkintä- ja kilowattilasereissa. Myös muut suuret toimittajat, kuten SPI Lasers ja Rofin-Sinar, tarjoavat kuitulasertuotteita.
On monia yrityksiä, jotka integroivat laserjärjestelmiä käyttämällä edellä mainittuja alijärjestelmiä. Jotkut heistä vievät integroimiaan tuotteita myös Yhdysvaltoihin, Intiaan, Saksaan, Venäjälle ja Brasiliaan. Durmazlar (Bursa, Turkki <000000 #8211; http//tr.durmazlar.com.tr), Ermaksan (Bursa <000000 #8211; www.ermaksan.com.tr), Nukon (Bursa – www.nukon.com.tr), www.servonom.com.tr), Coskunöz (Bursa <000000#8211; www.coskunoz.com.tr) ja Ajan (Izmir <000000#8211; www.ajamcnc.com) saavat suurimman osan Turkin laserliikevaihdosta, ja Durmazlar on Turkin suurin laserleikkauskoneiden integraattori. Durmazlar aloitti CO2-laserleikkauskoneilla ja on tuottanut kilowattitehoisia kuitulaserleikkauskoneita viime vuosina. Tämä yritys tuottaa nyt yli 40 leikkauskonetta kuukaudessa, joista 10 on kilowattitehoisia kuitulaserlaitteita. Nykyään 50 000 Durma-konetta lisäävät tehokkuutta eri teollisuudenaloilla maailmanlaajuisesti.
Ermaksan on toinen johtava konepajayritys, joka valmistaa vuosittain yli 3000 konetta, joista suurin osa on integroitu CO2-lasereilla. Nyt he tarjoavat myös kilowattitehoisia kuitulaserkoneita.
Nukon otti käyttöön kuitulasereita ja vei ensimmäisen neljästä tuotetusta koneesta ulkomaille. Yhtiö aikoo tehdä &3 miljoonan euron investoinnin lyhentääkseen nykyistä tuotantoprosessia 60 päivästä 15 päivään.
Servenom perustettiin vuonna 2007, ja se aloitti tuotantonsa CNC-laserleikkauksella ja -merkinnällä sekä CNC-plasmametallintyöstökoneiden tuotannolla. Sen tavoitteena on olla yksi maailman halutuimmista tuotemerkeistä alallaan. Coskunin liikevaihto on <000000#8364;200 miljoonaaöz aloitti toiminnan Turkin teollisuusteollisuuden rinnalla vuonna 1950 ja on nyt yksi johtavista teollisuuskonserneista. Ajan perustettiin vuonna 1973, ja viime vuosina se on keskittynyt ohutlevyn leikkaukseen ja muovaukseen.
Vuonna 2005 Turkin laservienti oli yhteensä 480 000 dollaria (23 laseria), kun taas laserien tuonti oli 45,2 miljoonaa dollaria (740 laseria). Nämä hinnat nousivat vähitellen joka vuosi paitsi vuonna 2009, jolloin maailmanlaajuisen taloustaantuman vaikutukset iskivät, ja tuontihinnat laskivat 46,9 miljoonaan dollariin vuoden 2008 81,6 miljoonasta dollarista. Korot olivat lähes täysin kattaneet tappionsa vuoden 2010 loppuun mennessä.
Vientihinnat eivät kuitenkaan kärsineet taantumasta, ja ne nousivat kyseisenä vuonna 7,6 miljoonasta dollarista 17,7 miljoonaan dollariin. Vuonna 2011 Turkin laserviennin kokonaismäärä oli noin 27,8 miljoonaa dollaria (126 laseria). Vientimääriin verrattuna lasereiden tuonti oli suurempaa, yhteensä 104,3 miljoonaa dollaria (1 630 laseria). Uskotaan kuitenkin, että tuonti- ja vientiluvut ovat suurempia lasereilla, joita tuodaan tai viedään osana järjestelmiä, joilla on erilaiset, joskus jopa väärät, HS-koodit (kansainvälinen kauppatuotteiden koodausstandardi).
Tärkeät toimialat
Turkki on ottanut merkittäviä edistysaskeleita puolustusteollisuudessa viimeisten 20 vuoden aikana. Koska Turkki oli aiemmin ulkomailta riippuvainen maa, se kehittää ja tuottaa nykyään kotimaisia tuotteitaan kansallisten mahdollisuuksien kautta. Puolustusteollisuuden alivaltiosihteeristön esittelemässä vuoden 2012 strategisessa suunnitelmassa<000000#8211;2016 tavoitteena on saavuttaa kaksi miljardia Yhdysvaltain dollaria puolustusvientiin. Näin ollen puolustusalan yrityksille on vahva kysyntä laserteknologian hyödyntämiselle kehityksessä ja tuotannossa.
Turkin teollisuusstrategiaraportin, joka kattoi ajanjakson 2011–2014, mukaan maan yleiseksi strategiseksi tavoitteeksi määriteltiin "Turkin teollisuuden kilpailukyvyn ja tehokkuuden lisääminen sekä muutoksen nopeuttaminen teollisuusrakenteeksi, jolla on suurempi osuus maailman viennistä, jossa tuotetaan pääasiassa korkean lisäarvon omaavia korkean teknologian tuotteita, jossa on pätevää työvoimaa ja joka samalla on herkkä ympäristölle ja yhteiskunnalle". Tämän tavoitteen saavuttamiseksi "keski- ja korkean teknologian alojen painoarvon lisääminen tuotannossa ja viennissä" on yksi strategisista perustavoitteista. Energia-, elintarvike-, auto-, tieto- ja viestintäteknologiat, "laser- ja optiset järjestelmät" sekä koneiden tuotantoteknologiat määritellään ensisijaisiksi alueiksi, joihin tähän tavoitteeseen keskitytään.
Tieteen ja teknologian korkein neuvosto (SCST) on korkein tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan (STI) alan päätöksentekoelin, jota johtaa pääministeri. Pääministerillä on päätösvalta kansallisessa TTI-politiikassa. SCST:n 23. kokouksessa vuonna 2011 korostettiin, että korkean jalostusarvon sektorit, jotka parantavat taloudellista hyvinvointia, tarjoavat teknologian parannuksia ja lisäävät kilpailukykyä, jatkuvan R:n myötä&D:tä on pidettävä tärkeinä aloina, jotka lisäävät kilpailukykyä ja edistävät Turkin kestävää kehitystä. Optiikkasektoria pidetään yhtenä näistä vahvoista toimialoista.
Vaikka laserteollisuuden tilanne on parantunut nopeasti leikkaussektorin ja puolustusteollisuuden kuitulasereita kohtaan tunnetun kiinnostuksen ansiosta, Turkilla ei ollut lasertuotantoa, vaan kaikki lasermoduulit tuotiin ulkomailta. Ilman puolustusteollisuuden tietoja lasereiden tuonti oli noin 100 miljoonaa dollaria. Näin ollen optinen ja laserteknologia julistettiin strategiseksi teknologia-alueeksi, jota hallitus tukee. Esimerkiksi hallituksen tuella FiberLAST (Ankara - www.fiberlast.com.tr) perustettiin vuonna 2007 ensimmäisenä R:ään osallistuvana teollisuusyrityksenä.&D-aktiivisuus kuitulaseralueella. Yritys suunnittelee, kehittää ja valmistaa kuitulasereita Turkissa (katso sivupalkki "Turkin kuitulaserien edelläkävijä").
Kuten tästä raportista käy ilmi, Turkista on tullut elinvoimainen markkina-alue teollisuuslaserjärjestelmille, ja maa on myös kehittänyt laajenevan järjestelmätoimittajien pohjan, joka etenee monilla kansainvälisillä markkinoilla. Kotimainen lasertoiminta on alkanut, ja se alkaa tyydyttää järjestelmäintegraattoreiden tarpeita. ✺
Turkin kuitulaserin pioneeri
FiberLAST (Ankara) oli ensimmäinen kuitulaser-R-teknologiaan erikoistunut teollisuusyritys.&D-toiminta Turkissa. Se perustettiin vuonna 2007 suunnittelemaan, kehittämään ja valmistamaan kuitulasereita Turkissa. Yliopistossa toimivien yhteistyökumppaneiden ryhmän tukema FiberLASTin R&D-tiimi on kehittänyt omat patentoidut kuitulaserit. Yritys kehittää ja valmistaa kuitulasereita yhteistyössä Bilkentin yliopiston ja Lähi-idän teknillisen yliopiston (METU) kanssa. Vaikka pääpaino on teollisuusjärjestelmissä, yritys voi kehittää myös kuitulaserjärjestelmiä asiakkaiden erityistarpeisiin sekä akateemisiin ja tieteellisiin sovelluksiin. FiberLAST on kerännyt huomattavaa valtion rahoitusta&D-rahoitusta tähän mennessä, ja se on allekirjoittanut tutkimussopimuksia KOSGEB:n (pienten ja keskisuurten yrittäjien tukemiseen tarkoitettu valtion organisaatio) ja TUBITAKin (Turkin tieteellinen ja teknologinen tutkimusneuvosto) kanssa. FiberLASTilla on kyky seurata akateemisia edistysaskeleita ja soveltaa niitä tuotteisiinsa sekä kehittää omaa ja innovatiivista tuotetta maailmanlaajuisesti. Näillä lähestymistavoilla. Sen kehittämä kuitulaserteknologia on jo markkinoilla merkintäsovelluksissa.
